Keittiön pöytä

Ihan aluksi mitä kaunein kiitos runsaasta ja monipuolisesta palautteestanne! Olen jo nyt saanut niistä paljon ideoita tulevia esittelyjä ja blogipostauksia varten! Kiitos kun olette siellä, ihanat! Jos et ole vielä ehtinyt kommentoimaan, käy tekemässä se ihmeessä täällä! Kiitokseksi olet mukana ihanien Marimekon siirtolapuutarhatuotteiden arvonnassa!

IMG_0832

Ruokapöydästämme olen saanut sen verran paljon kysymyksiä, että ajattelin suoda pöydälle ihan oman postauksensa. Ollaan tykätty pöydästä hurjan paljon, eikä vähiten siksi, että se on (ainakin melkein) itse tehty! Keittiön pöytä on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista kodissa. Sen ympärillä istutaan juhla-asuissa jouluaterialla, tiistai-iltaisin nakkikeittolautasen äärellä tai kaksin kynttilän valossa. Pöydän ääressä käydään läpi niin tiukat neuvottelut kuin arjen hauskat sattumuksetkin.

Reilu neljä vuotta sitten syksyllä uutta kotia rakennettiin täyttä häkää. Etsin silloin netistä kuumeisesti uutta ruokapöytää, koska vanha musta ikean pöytä oli parhaat päivänsä nähnyt aikaa sitten. Katselemissani ruokapöydissä mätti kuitenkin aina joku asia. Joko koko, muotoilu, materiaali tai hinta oli vääränlainen. En nyt ollenkaan muista, mistä idea pöydän itse tekemiseen siinä kaikessa raksahässäkässä lähti liikkeelle. Ehkäpä kovaa vauhtia valmistuva talo toi kaikkivoipaisuuden tunteen: ”Onhan tässä rakennettu kohta kokonainen talokin, ei kai se pöytä nyt voi niin iso juttu olla..” Vakavasti ottaen syynä oli ennen kaikkea se, että sopivaa ei vain löytynyt!

IMG_0827
IMG_0837

Isäni se taisi olla, joka sitten ehdotti tammilankkua pöydän kansimateriaaliksi. Marssimme puukeskukselle ja valkkasimme sieltä nelimetrisiä vähiten käyriä ja sävyiltään kauniita tammisia raakalankkuja. Seuraava vaihe olikin kinkkisempi, joten käännyimme sukulaisten puoleen. Raakalankut kuivattiin talven yli, katkaistiin sopivaan mittaan ja höyläytettiin sukulaisten omistamalla Sahalla- ja Höyläämöllä.

Keväällä neljä vuotta sitten isäni sitten kiikutti lankut meille muutamaa päivää ennen Kannustalon järjestämää kotiesittelyä. Pöydänjalat otimme vanhasta tummasta Ikean pöydästä. Elävästi muistan, kuinka pimeässä isämme kanssa pihamaalla vuoronperään hioimme pöydänrunkoa vaaleaksi! Kun sitten pääsimme muuttamaan, mies kiinnitti lankut ja minä käsittelin pöydän Osmocolorin valkovahalla.

IMG_0824

Neljän vuoden aikana olen kerran uusinut käsittelyn ja nyt voisi taas vähitellen olla sen aika. Mutta kestävämpää ja helppohoitoisempaa pöytää saa kyllä hakea! Tykkään kovasti pöydän vähän karkeasta muotokielestä ja puun tunnusta. Oksankohdat ja vähän vinkkarallaan olevat laudanpäät vain lisäävät pöydän charmia. Ja kyllä rakentajan kukkaro myös kiitti loppulaskusta, joka jäi alle kahdensadan euron! Pidämme mieluiten pöydän kaverina keveitä ja moderneja tuoleja. Näin kokonaisuus pysyy makuumme tarpeeksi ilmavana ja skandinaavisena. Pöytään mahtuu helposti kolme ruokailijaa per sivu ja lisäksi tarvittaessa pöydän päihin vaikka kaksikin vierekkäin.

Eli lyhykäisyydessään tarvitaan vain vähän luovuutta, käynti Puukeskuksessa, puulle kuivumispaikka ja mielellään tietenkin tuttu tai sukulainen, joka omistaa Höyläämön. Ei vaan, en kysellyt hintoja, mutta epäilempä, että muutaman lankun höyläys ja sahaus ei hurjan paljon kustanna! Kehotan myös lämpimästi hyödyntämään vanhan pöydän osia, jalat ja runko eivät pöydässä ole läheskään niin kovalla kulutuksella kuin kansi.

Onko oikeasti jo torstai? Pätkäviikot saavat pään sekaisin..

Itsellä luvassa kaupungissa kahvittelua ystävän seurassa, ihanaa iltaa sinullekin!

Jenni

IMG_0815
Kylminä aamuina pöydän ääressä seikkailee viltti jos toinenkin.
Kylminä aamuina pöydän ääressä seikkailee viltti jos toinenkin.

Leave a comment

name*

email* (not published)

website