Tonttu

keittio2

Tonttu on minulle yksi rakkaimmista joulun lauluista. Tähän lauluun liittyy monta lämmintä muistoa lapsuudesta. Jotenkin kappale tuo erityisesti mieleen hulvattoman hauskan muiston siitä, kun joulun alla harrastimme  tonttuilua naapurustossa veljien kanssa. Otimme tonttuilun varsin kirjaimellisesti. Illan pimeinä tunteina hiivimme lyhtyinemme koputtelemaan naapuritalojen ikkunoita ja tietenkin juoksimme huhuilijoita karkuun hihittelemään hillittömästi pensasaitoihin. Hykerryttävän jännityksen saan kirkkaana mieleeni vieläkin.

Löytyisikö minulla nyt huumorintajua iltakahdeksalta ikkunan takana vilistäville ihmistontuille? Soittaisinko närkästyneenä naapurille ja käskisin pitämään jälkikasvunsa kurissa? Toivon totisesti, että omistan huumorintajua vielä muutaman jäynän verran ja estäkää nyt hyvät ihmiset jos yrittäisin jonnekin soittaa! Eihän maailma ole paikka eikä mikään, jos täällä ei ole aina tilaa muutamalle tonttuilevalle pikkuihmiselle.

P.S. Vielä omat lapset eivät ole tätä keksineet, pitäisikö ehdottaa? virn 😉 Niin ja meillä oli lyhdyissä vielä oikeat kynttilät, ei ledejä… 

Tonttuillaan!

Jenni

Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen yösydänuntaan kiskoo.

Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta.

Tonttu ei vaan saa unta.

keittio1
oksia1

Comments

Blondi / Checklist
Reply

Tonttu -laulu Loirin laulamana on kyllä ehdottomasti paras, koskettavin ja tunnelmallisin. Myös sanat on upeat.

Kyllä vastaavanlaista tonttuilua tuli itsekin joskus harrastettua 🙂

Jenni

Totta, Loiri sen kyllä osaa laulaa juuri sillä oikealla tavalla! 🙂

Jukka
Reply

Kyllä tuo muistot kirkkaana mieleen 🙂

Jenni

Eikö! 😉 Jännitystä ja taisi pikkaisen olla tällä tytöllä kauhuakin kiinnijäämisestä!

Leave a comment

name*

email* (not published)

website